Näin paljon kiky on maksanut tähän mennessä työntekijöille
euroa
Mikä on kiky-kello?
Kiky- eli Kilpailukykysopimus on vuonna 2016 tehty ja vuoden 2017 alusta voimaan tullut työmarkkinasopimus, jota Juha Sipilän hallitus vaati työmarkkinaosapuolilta Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Ammattiliittojen hyväksynnän saamiseksi hallitus valmisteli pakkolakeina tunnettua lakiesitystä kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Tällä pakkolakipaketilla olisi leikattu lomarahoja, määritetty vuosilomalle enimmäispituus ja pidennetty vuosityöaikaa palkatta ilman mahdollisuutta sopia toisin. Näin syntyi kilpailukykysopimus vaihtoehtona Sipilän hallituksen tahdolle leikata palkkoja lainsäädännöllä.
Kiky-sopimuksella työaikaa pidennettiin, palkat jäädytettiin ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 prosentilla. Lisäksi työntekijöille siirrettiin yhteensä 2,05 prosenttia työnantajille kuuluneita palkan sivukuluja, kuten eläkevakuutusmaksuja. Muut työehtojen heikennykset ovat pääasiallisesti päättyneet tai niistä on sopimuksilla luovuttu, mutta työnantajamaksujen siirto on edelleen täysimääräisesti voimassa.
Kiky-sopimusta perusteltiin aikanaan Suomen kustannuskilpailukyvyn ongelmilla suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihin. Nyt Suomen kilpailukyky on kunnossa. Osin tämä on seurausta omista toimistamme, osin kilpailijamaissa tehdyistä, työntekijöiden ostovoimaa vahvistaneista palkkaratkaisuista. Joka tapauksessa peruste kilpailukyvyn nimissä tehdylle palkansaajan maksurasituksen kasvattamiselle on poistunut. Samaan aikaan suomalaisia ravistelee toimeentulokriisi: palkansaajien ostovoima on vuoden 2022 aikana heikentynyt kiky-sopimusta edeltävälle, 2010-luvun taantumavuosien tasolle.
Palkankorotusten ohella tehokkain tapa vahvistaa palkansaajien ostovoimaa on siirtää kiky-maksut takaisin työnantajien maksettavaksi. Huhtikuun eduskuntavaaleissa toimeentulostaan huolissaan olevan palkansaajan kannattaakin kysyä kansanedustajaehdokkailta seuraava kysymys:
Mitä aiot tehdä kiky-maksuille, mikäli äänestän juuri sinua?
Kiky-kellon tarkoituksena on laskea työnantajamaksujen siirron vaikutuksia palkansaajille. Kiky-kelloon on kertynyt kohta 12 miljardia euroa palkansaajien menettämää rahaa ja lisää tulee keskimäärin kahden miljardin euron vuositahdilla. Keskipalkkaiselle palkansaajalle tämä tarkoittaa noin 45 000 euroa työuran aikana, mikäli työuran alku ajoittuu vuoteen 2017. Se on enemmän kuin kokonaisen työvuoden palkka.
